Psykologinen turvallisuus on osa jokapäiväistä johtamistyötä

Psykologinen turvallisuus parantaa yrityksen tulosta ja tukee innovaatiota. Mitä se tarkoittaa arkipäivän johtamistyössä?

Psykologinen turvallisuus on varmasti tuttu sanapari jokaiselle johtajalle ja lähiesimiehelle. Tutkimukset näyttävät, että kun organisaation ilmapiiri tukee tiimiläisten psykologista turvallisuutta, tulokset paranevat ja tiimit tuottavat innovatiivisia ratkaisuja.

Googlen tekemään tutkimukseen viitataan usein, kun eri yhteyksissä pohditaan, miksi jotkut tiimit menestyvät muita paremmin. Yhdeksi menestyneitä tiimejä yhdistäväksi tekijäksi nousi Googlen tutkimuksessa tiimien kokema psykologinen turvallisuus. Tiimit ja organisaatiot, joissa psykologisen turvallisuuden kokemus on vahva, menestyvät muita paremmin.

Varsinkin nyt suurten ja nopeiden muutosten keskellä innovaatiot ja tiimin motivaatio ottaa ekstarooleja ovat kullanarvoisia voimavaroja. Esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamat muutokset liiketoiminnassa ovat vaatineet monilta yrityksiltä nopeita suunnanvaihdoksia. Ne onnistuvat parhaiten silloin, kun tiimiläiset ovat motivoituneita ja uskaltavat ehdottaa luovia, uudistumista edistäviä ideoita vapaasti.

Käytännön työssä psykologisen turvallisuuden kokemus kuitenkin hukkuu helposti arjen rutiineihin, kiireeseen, väärinymmärryksiin ja siten voi jäädä teorian tasolle. Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa käytännön johtamistyössä ja miten johtaja ja lähiesimies voivat vahvistaa tiiminsä psykologista turvallisuutta?

Johtaja, näytä tietä

Nykyajan tietotyössä työn merkityksellisyys on yhä tärkeämpää. Hyvinvointi ja yhteenkuuluvuuden tunne työpaikalla nousevat esiin muun muassa konsulttiyhtiö Deloitten vuosittaisessa työelämän trendien tutkimuksessa.

Jotta tiimi voi kokea olevansa osa merkityksellistä työtä, heidän on nähtävä yrityksen iso visio ja oma osansa sen toteuttamisessa. Millä tavalla me pyrimme muuttamaan maailmaa, teemme asiakkaan elämän helpommaksi ja mitä minä voin osaltani tehdä tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

Vision laatiminen on usein ylimmän johdon harteilla, mutta on lähiesimiehen vastuulla kirkastaa ja konkretisoida osallistamisen kautta omalle porukalleen, mitä visio tarkoittaa meidän tiimimme työssä. Mieti, millä tavalla voisit tehdä vision näkyväksi ja ymmärrettäväksi omalle tiimillesi? Esimerkiksi visuaalinen esitys on usein mieleenpainuva tapa konkretisoida visiota.

Kun yhteinen päämäärä on kaikkien näkyvillä, se kohottaa motivaatiota, parantaa työilmapiiriä ja luo jatkuvuutta. Turvallisessa ympäristössä tiimiläiset antavat itsestään enemmän, ja se näkyy myös tuloksissa.

Opi virheistä ja juhli onnistumisia

Yhteisen suunnan ja päämäärän näkeminen motivoi ja luo työhön merkityksellisyyden tunnetta, mutta sen saavuttaminen voi viedä vuosia ja matkaan tulee helposti mutkia, kuten esimerkiksi pandemia on osoittanut. Siksi pienten voittojen ja välitavoitteiden saavuttamisen juhliminen on yhtä tärkeää kuin vision kirkkaana pitäminen.

Menestyvät ja hyvinvoivat organisaatiot suhtautuvat myös virheisiin anteeksiantavasti ja näkevät ne mahdollisuuksina oppimiselle. Virheistä keskustellaan ja niistä opitaan mutta syyllisten etsimiseen ja vellomiseen ei tuhlata aikaa. 

Psykologisesti turvallisessa työympäristössä ei myöskään pelätä ja vältellä konflikteja, juuri niissä voi piillä innovaation siemen. Eri näkökulmien kohdatessa on tärkeää huolehtia siitä, että tilanteista lähdetään aina rakentavasti eteenpäin. 

Usein vähän huomiota saavuttanut tosiasia on se, että yhteen suureen onnistumiseen tarvitaan lukuisa määrä virheitä, näkökulmien yhteentörmäyksiä ja myöskin epäonnistumisia. Ne organisaatiot, jotka pystyvät oppimaan virheistä, nähdä eri näkökulmat mahdollisuuksina, ovat todennäköisemmin huomisen menestyjiä.

Jokainen tiimi on yksilö ja tiimien välisen vuorovaikutuksen merkitys

Yksi tapa parantaa psykologista turvallisuutta on laatia ja ottaa käyttöön toimivat, mahdollisimman pitkälle digitalisoidut prosessit ja järjestelmät. Kun järjestelmä hoitaa toistuvat, rutiininomaiset tehtävät, asiantuntijatiimeille jää enemmän aikaa vaativaan strategiseen tai syvää asiantuntija-substanssia vaativaan työhön, sekä ekstraroolien ottamiseen, kun liiketoiminnan muuttuvat tilanteet sitä vaatii.

Prosesseja miettiessäkin on kuitenkin tärkeä ottaa huomioon jokaisen henkilön ja tiimin yksilöllinen tapa tehdä töitä. Siksi tiimissä kannattaakin miettiä, miten prosessit ja järjestelmät tukevat juuri meidän työntekemistämme. Jokainen prosessi ei aina kulje oppikirjan mukaan, ja joskus muutoksiin sopeutuminen vie aikaa – se on työpaikallakin vain inhimillistä.

Pieni mutta tärkeä asia organisaatiossa on myös pohtia ja sopia, miten viestimme toistemme kanssa. Välillä eri taustoista tulevien asiantuntijoiden kesken yhteisen kielen ja ymmärryksen luominen vaatii ekstraponnistuksen. 

Psykologista turvallisuutta ja innovaatioiden mahdollisuutta vahvistaa, kun organisaatiossa on ilmapiiri, jossa kollegat eri taustoista ja yli tiimirajojen auttavat toisiaan menestymään. Hyvä nyrkkisääntö on huolehtia, että jokaisen kohtaamisen lopputulemana tuo tilanteeseen enemmän energiaa, kuin vie sitä.

Hyvinvointi on koko organisaation asia

Lähiesimiehillä on vastuu ja roolinsa niin ilmapiirin luomisesta kuin vision kirkastamisesta, mutta psykologisen turvallisuuden tilan luominen on myös jokaisen tiimiläisen yhteinen asia. 

Kannusta tiimiäsi pohtimaan ja osallistumaan työhyvinvoinnin parantamiseen. Toivota parannusehdotukset tervetulleeksi ja ota tiimi mukaan työn kehittämiseen – pienillä arjen teoilla on suuri merkitys niin johtajina, lähiesimiehinä kuin tiimiläisinä, millaisen psykologisen turvallisuuden tilan ja sen myötä innovaatioiden mahdollisuuden organisaatioon luomme.

Hanna Mattinen, Aditro, Director, HR and Payroll Services