#Diginainen – muuta maailmaa bitti kerrallaan

Koodausta. Ykkösiä ja nollia. Liian monen meistä käsitys teknologia-alasta on suppea. Suomessa yliopisto-opiskelijoista suurin osa on naisia, mutta ohjelmisto-alalla tämä ei näy vieläkään. Alaan liittyvien mielikuvien vuoksi moni nainen karttelee tekniikan opintoja.

Maaliskuussa uutisoitiin, että ohjelmistoalalla voi olla 15 000 työntekijän vaje vuonna 2020 http://www.talouselama.fi/uutiset/suomea-vaivaa-ohjelmistotalouden-osaajapula-kustannus-vuositasolla-3-4-miljardia-6632732.Tätä vajetta täyttämään tarvitaan sekä miehiä että naisia.

Naistenpäivänä Teknologiateollisuus ry ja Ohjelmistoyrittäjät ry aloittivat #diginaiset-kampanjan, jonka tarkoituksena on saada naisia mukaan teknologiateollisuuteen http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/naisten-panosta-tarvitaan-teknologia-aloilla. Pöyhimme täällä meillä tilastoja ja yllätyimme vähän itsekin.

“Aditro on poikkeuksellinen firma miesvaltaisella alalla. Meillä naisten osuus on peräti 63% ja miesten 37%. Yleensä teknologiayrityksissä vain viidennes on naisia.”

Miksi sitten itse olen tällä alalla? Se on sattumaa, sillä minusta piti tulla alun perin juristi. Oma isäni on ollut aina tekniikasta kiinnostunut ja meillä kotona tietokoneita on ollut melkeinpä alusta asti. Lapsena tein Mikrobitin koodikokeiluja Commodore 64:lla. Joskus ne toimivat ja joskus taas eivät,  mutta niin se on myös nykypäivänä. Teknologia on noista ajoista mennyt huimasti eteenpäin – silloin ei ollut tietoa internetistä tai älypuhelimista.

Lukion kirjoitusten jälkeen luin oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Sinä vuonna en päässyt sisään, joten vietin välivuoden töissä ja mietiskelemällä, mitä tekisin seuraavaksi. Jostain syystä päätin hakea opiskelemaan tietotekniikkaa Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun (nykyään teknillinen yliopisto). Yllätys oli suuri: aloittavista opiskelijoista vain viisi prosenttia oli naisia. Itse olin kuvitellut, että meitä olisi vähintään kolmannes.

Valmistuin viidessä vuodessa ja opiskelujen ohella kartutin työkokemusta ohjelmoimalla sovelluksia. Moni luulee, että ohjelmointi on ainoaa työtä, mitä teknologia-alalla voi tehdä. Näin ei ole. Itsekin olen hankkinut kokemusta mm. konsulttina, projektipäällikkönä, tuotepäällikkönä, managerina sekä tuotemarkkinoinnista. Nyt olen työpaikkani digininja, keskellä suurta digitaalista murrosta. Voimme vain arvailla, mitä kaikkea tulevaisuuden teknologiat tuovat tullessaan. Lähivuosina työkaveri voi olla mies, yhä useammin nainen, mutta myös robotti.

“Teknologiayrityksissä voi muuttaa maailmaa”

Edelleenkään en tiedä, mikä minusta tulee isona. Hyvä niin, koska mahdollisuuksia kehittyä ja suuntautua on edelleen niin paljon. Teknologiayrityksissä voi muuttaa maailmaa. Työ voi olla hyvinkin luovaa, mutta ennen kaikkea se on monipuolista. Aina oppii jotain uutta ja kaikkea ei voi osata koskaan.

Nyt voin sanoa, että onneksi minusta ei tullut juristia, vaan työskentelen juuri ohjelmistoalalla. Toivottavasti yhä useampi nainen rohkaistuu kokeilemaan samaa. #Diginaiset, meissä on voimaa!

Maria miettii digitalisaation kehittämistä Aditron järjestelmiin teemalla tulevaisuuden talous- ja henkilöstöhallinto.

Read More