Maailma digilasien läpi – tulevaisuuden taloushallinto

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet ovat vääjämättä jo nurkan takana ja ne tulevat muuttamaan taloushallintoakin tulevaisuudessa. Suomessakin on erilaisia hankkeita, jotka vievät taloushallintoa eteenpäin ja joilla mahdollistetaan uusien tekniikoiden ja standardien hyödyntämistä. Esimerkiksi TALTIO-hanke, jonka tavoitteena on saada taloushallinnon informaatio täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi, minkä päälle voidaan rakentaa kattava ja pitkälle automatisoitu yritysten talouden seuranta ja raportointi.

Tähän TALTIO-hankkeeseen liittyy myös eKuitti eli kuitit ja tositteet voisi saada suoraan automattisesti kirjanpitoon ilman paperikuittien skannaamista ja kirjaamista. Itse ainakin olisin tyytyväinen, ettei tarvitsisi enää kantaa kasaa paperisia kuitteja ja skannata niitä mihinkään vaan kaikki hoituisi sähköisesti.

Ohjelmistorobotit ovat jo pian arkipäivää ja vähitellen ne löytävät tiensä myös taloushallintoon automatisoimaan taloushallinnon rutiinitöitä. Rutiiniluontoiset työt sopivat hyvin robotille purtavaksi, sillä kirjanpito on säännönmukaista ja samat tehtävät toistuvat tietyin aikavälein. Robotti voi vertailla lukuja eri lähteistä ja varmistaa että ne täsmäävät ja robotti tekee vielä tätä jopa 24/7 väsymättä ja ilman ruoka ja kahvitaukoja.

Tulevaisuudessa robottien kaveriksi voidaan ehkä lisätä tekoälyä, jota voidaan opettaa ja joka oppii esimerkiksi tiliöimään laskut oikein ja lähettämään laskut kiertoon automaattisesti. Tekoälyn avulla voitaisiin myös tunnistaa huijarilaskut ja miksei tekoälyä voisi valjastaa tekemään maksusuunnitelmia ja ohjaamaan kassavirtaa.

Taloushallinnon ammattilaisen mielestä tämä voi kuulosta pelottavalta ja mieleen tulee se, että onko minulla enää työpaikkaa tulevaisuudessa? Yleensä uusien asioiden tulo vie aikaa ennen kuin ne ovat oikeasti käytettävissä, joten ihan heti ei kannata pelästyä. Tosin tekniikka kehittyy nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan ja muutos saattaa olla lähempänä kuin arvataankaan.

Itse olen sitä mieltä, että kun taloushallinnon ammattilaisten rutiinityöt automatisoituvat voivat he keskittyä oikeaan lisäarvon tuottamiseen kuten datan analysointiin ja olemalla tukena päätöksien tekemisessä antamalla faktoja ja lukuja pöytään. Ammattilaiset voivat keskittyä siihen mikä on oikeasti lisäarvoa tuottavaa ja ainakin henkilökohtaisesta näkökulmasta paljon mielenkiintoisempaa kuin rutiininomaisten töiden tekeminen.

Datan ja sen analysoinnin merkitys tulevaisuudessa tuleekin todennäköisesti olemaan se avainjuttu mihin taloushallinnon ammattilaiset keskittyvät enemmän. Budjetointi, ennustaminen, tulos ja tase eiväthän ne perustu mihinkään muuhun kuin dataan.

Budjetointi nyt perustuu lukujen syöttämiseen, mutta entä jos tulevaisuudessa budjetointi olisi jotain aivan muuta. Mitä jos budjetointi olisikin erilaisia ”entä jos” – skenaarioita ja perustuisi vahvasti olemassa olevaan dataan tai siihen voisi yhdistää dataa eri lähteistä automaattisesti? Näistä erilaisista skenaarioista voitaisiin valita tulevan vuoden suunnitelmista se mikä vaikuttaisi todennäköiseltä, mutta näitä eriasioiden vaikutuksia voisi pyöritellä helpommin ja automaattisemmin kuin nykyään. Tietysti aina on dataa jota ei saada automaattisesti mistään ja mikä pitäisi edelleenkin syöttää käsin, mutta ehkä vähemmän kuin nykyään ja budjetointi olisi automaattisempi prosessi viedä läpi.

Dataa analysoimalla voidaan tehdä tarkempi ennustuksia ja ehkä reagoida nopeammin, jos joku en menekään niin kuin on suunniteltu ja näissäkin voisi hyödyntää ”entä jos”- skenaariota heti kun nähdään ettei asiat mene toivotulla tavalla. Päätökset voivat perustua paremmin faktoihin kuin mutu tuntumaan.

Miltä tällainen tulevaisuuden taloushallinto kuulostaa? Itse ainakin näen siinä paljon enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Maria miettii digitalisaation kehittämistä Aditron järjestelmiin teemalla tulevaisuuden talous- ja henkilöstöhallinto.

Read More